Koska Oikeusministeriön pikaluottoja pohtinut työryhmä aikoo esittää korkokattoa alle 1000 euron suuruisille pienlainoille, tulevat lainojen todelliset vuosikorot tarkemman tarkastelun alle. Uudessa korkokatossa tämä koron suuruus määriteltäisiin todellisen vuosikoron perusteella. Vaikka järjestelmä saattaa äkkiseltään vaikuttaakin ihan toimivalta ratkaisulta, on Suomen Pienlainayhdistys jo ehtinyt ilmaisemaan mielipiteensä siitä, että todellinen vuosikorko on huono mittari ja lähtökohta uudelle korkokatolle.
Pikalainojen vertaileminen todellisen vuosikoron perusteella tuottaa ongelmia
Todellinen vuosikorko ei ole sama asia kuin lainasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset. Näin siksi, että sen laskemisessa otetaan huomioon myös niin kutsuttu korkoa korolle -vaikutus, joka ei kuitenkaan luonnollisestikaan ehdi lyhyissä lainoissa toteutumaan. Jonkinlaisena kärjistettynä esimerkkinä tästä voidaan esittää Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston näkemys siitä, kuinka todelliset vuosikorot voivat johtaa harhaan.
Jos ajatellaan nimittäin 100 euron lainaa, jonka takaisinmaksuaika on yksi päivä. Kulut voisivat asiakkaalle olla esimerkiksi yhden euron, jolloin voitaisiin puhua melko edullisesta lainasta. Jos tällaiselle lainalle lasketaan kuitenkin todellinen vuosikorko, on se Kari Kuusiston mukaan 3678 %, mikä saakin sitten lainan kuulostamaan jo todella kalliilta. Ihan yksiselitteistä ei siis pikalainojen vertaileminen todellisen vuosikoron perusteella ole.
Muitakin ongelmia löytyy
Todellisesta vuosikorosta puhuttaessa kannattaa muistaa se, että pelkällä vuosikorolla ilmaistut lainat vaikuttavat kalliilta silloin, kun takaisinmaksuaika on lyhyt ja lainattava summa pieni. Jos Oikeusministeriön työryhmä saa esitetyksensä läpi, ja alle 1000 euron lainoihin tulee korkokatto, jonka pohjana on todellinen vuosikorko, tulevat 1000 euroa suuremmat lainat entistä houkuttelevimmiksi.
Pelkona voidaan siis varsin perustellusti esittää sitä, että pienten lainojen asemesta lainan ottajat lainaavatkin sitten tarvetta isompia summia, koska ne näyttävät edullisemmilta. Voidaankin vain miettiä, mihin suuntaan työryhmän esitys suomalaisten lainakäyttäytymistä ohjaa, sillä sen tarkoituksena tuskin kuitenkaan on suomalaisten velkamäärän lisääntyminen.